Tracon

Tiedän että melko naurettavaa tehdä tätä postausta vasta nyt mutta täältä pesee kaikesta huolimatta:

Tracon meni ohi aivan uskomattoman nopeasti ja sain kerrankin pukuni valmiiksi niinkuin pitikin. Kamalaa olisi ollutkin jos en sillä olimme Juliuksen kanssa ilmoittautuneet sunnuntain esityskisaan. Viimeisdet viikot ja varsinkin viikonloput ennen conia olivat melkoista menoa suuntaan ja toiseen yhteisten materiaalihankintojen ja harjoitusten kanssa.

Otin pienen varaslähdön coniviikonloppuun ja lähdin Orivedeltä Poriin jo torstaina jolloin oli vielä ompelu osaksi kesken. Koko lopputorstai ja perjantai päivä meinikin sitten puvun saamiseen siihen kuntoon, että kehtasi jättää yöhön/lauantaille ja lähteä vielä harjoittelemaan esitystä varten.

Lauantaina

Tarkoitukseni oli olla ganguro mutta loppujenlopuksi saavuin conpaikalle myöhempään kuin osa porukkaamme ja toiset olivat kiireisinä pystyttämässä pöytää myyntikujalle. Päätin tyytyä vähän helpompaan lookkiin ja jätin hiuslisät ja rusketuksen pois.

Itse coniin sisälle pääsy oli melkoisen mielenkiintoinen operaatio, sillä minulla ei ollut valmiiksi ranneketta koska kisaajat saavat kisapäivän lipun ilmaiseksi. Niinpä sain suurien kassieni kanssa käydä kyselemassa yhdeltä, toiselta ja kolmanneltakin ovelta kisaajien sisäänpääsystä. Kaikki tuntuivat aluksi olevan aivan ulapalla. Pääsin sitten loppujenlopuksi sisään ovelta jonne oli kisaparini ensin minut neuvonut ja jolta minut oli aijemmin käännytetty erikoislippujen ostoteltalle. Loppuhyvin kaikki hyvin, mutta toivon todella, että vänkäreitä informoitaisiin vähän paremmin ohjelmajärjestelyjen kanssa tulevaisuudessa.

Lauantain kokemussaldo noin muuten piti sisällään sen, että kävin katsomassa pukukisaa ja sunnuntain asua piti viimeistellä vielä iltasella. Iltabileisiinkin olisi vielä halunnut lähteä varsinkin viime animeconin meiningin muistaen, muttei sitten jaksanukkaan loppujenlopuksi koska oli puvunviimeistelyä tehtävänä ja seuraavana aamuna krapula ei olisi pahemmin tullut kysymykseen vahingossakaan.

Sunnuntai

Eli päivä jona kokisin cosplayssa kisaamisen ensimmäisen kerran, alkoi maskeerausoperaatio joka piti sisällään liquid latexia ja lähes koko vartalon maalaamisen kalpeaksi. Ikävä kyllä pukukisan tapaaminen oli jo yhdeltätoista ja päätettiin jättää viimeistely vasta coniin ja sitten saatiinkin kuulla, että kuvaus onkin heti saman tien, jesh! Siinä sitten käytiin kiirellä meikkaamassa minua vielä vähän lisää ja riennettiin valokuvattaviksi. Heti kuvauksen jälkeen mentiin vielä viimeistelemään minut ja käytiin pyörimässä vähän aikaa conissa. Kohta olikin hoppu ehtiä syömään ja sen jälkeen taas pesemään osa meikeistä pois esitystä varten.

Backstagella olo oli todella mielenkiintoinen uusi kokemus koska aijemmin se on ollut minulle suuri tuntematon mistä olen aina pukukisoja katsoessani miettinyt, että millaistakohan siellä on ja miten kaikki tavarat tuodaan lavalle ja mistä. Tahdon myös kiittää ihmisiä jotka siellä jännittivät kanssamme. Tunnelma oli hyvä vaikka suuri pelottava tuntematon kohtalo odottikin lavalla ja tietenkin kiitos parilleni että kesti sen meikkirumban mitä minulla oli ja siitä että jännitti minunkin edestäni.

Niin, että mitenkö esitys meni?

(valitettavasti video on todella kaukaa ja nauha ei kuulu parhaalla mahdollisella tavalla, mutta parempaa en ole löytänyt)

Hyvin ja ei niin hyvin. Minulle tuli todella kiire poistuessani lavalta meikkaamaan Julan eli Davidin jäädessä lukemaan Necronomiconia (se kirja). Olimme kyllä harjoituksissa kokeilleet peruukin kastelua ja päälipaidan poisottamista, muttei naaman suttaamista. Olin erittäin onnellinen, että Mia ehti lavalle takaisin kutakuinkin ajallaan ja peruukki tukevasti märkänä päässä - mutta kas juuri se päälipaita minkä kanssa olin eniten harjoitellut unohtuikin sitten päälle. Yleisesti lavalla oli kiire vaikka siihen oltiinkin osattu varautua jo harjoitustenkin pohjalta ja sitten se valaistus! En tiedä mitä tapahtui mutta suurimman osan ajasta se ei tosiaankaan mennyt kuin piti. Meitä oltiin kyllä varoitettu siitä, että kaikkea ei varmastikkaan saataisi toteutettua, mutta itseäni jäi harmittamaan erityisesti esityksen loppu joka jäi todella sekavaksi ja mitä ei hyvin mahdollisesti olisi tapahtunut jos valaistukset olisivat menneet suunnitelman mukaan. Ja lopuksi vielä se tekoveri... Me olimme kokeilleet sitä kerran harjoituksissa ja tiesimme, että se on suttaavaa tavaraa, mutta en olisi uskonut että se jää lattiaan kiinni niin, että sitä pitää siivota vielä lähes koko loppukisan ajan. Jälkeempäin kuulin huhua, että sitä oli vielä mennyt jonkun kanssakisaajan pukuunkin. Syvä anteeksipyyntö tästä! Me hinkkasimme sitä itse vielä katsomostakin. En voi suositella tekoveren käyttöä yhtään kellekkään vaikka se olisikin näyttävää.

Kaikista kommelluksista huolimatta palaute mitä esityksestä saatiin olikin sitten suorastaan yllättävän hyvää. Esityksen rytmityksessä olisi vielä ollut hiomista ja näyttely olisi saanut ehkä olla suurieleisempää, mutta esityksemme poikkesi monesta edukseen juuri juonen ja teeman kanssa + minä onnistuin olemaan ilmeisti kuitenkin pelottava vaikka ulkomuotoni ei muuttunutkaan niin paljoa kuin piti. Palkintosijaa ei tullut, mutta ei siitä pitkällekkään taidettu jäädä. Pitäkää varanne, tätä on päästävä yrittämään uudelleen joskus tulevaisuudessakin. Tosin ei ehkä ihan heti.


<- Tältä näytti juuri conista kotiin orilaan tullut conikävijä.

Summerlemonade

Kesä alkaa olla jo lopuillaan ja koulut aluillaan, mutta palaan vielä tämän kesän fiilistelyyn kuvien muodossa.

Kesässäni on monenlaista, aurinkoa, ruskettumista, kavereita, poneja, cosplayta ja shoppailua.

Olen päässyt ensivuodeksi opiskelemaan sarjakuva/videopeli linjalle Tampereen lähimaastoihin, joten pääsen maistelemaan vihdoin itsekseni asumista. Tarkoitus oli alunperin mennä opiskelemaan kasvatustiedettä - no tämäkin käy paremmin kuin hyvin!

Kuvat ovat uimareissulta Yyterin sannoilta ja Klaun syntymäpäiviltä heidän perheensä huvilalta.

Animecon

Hei, nyt olisi vihdoin sen animecon postauksen aika! (kuvitellenko vain vai voisiko tämä blogi sittenkin saada taas aikajätätyksensä kiinni)

Perjantaina 12.3

Puku vieläkin kesken - vöissä tekemistä, laukkut paloina, peruukki stailaamatta, hihojen vetskarisysteemit poissa paikaltaan. Lähtöaikataulu Kuopion suuntaan kahdelta. Tämä kinkkinen ja kuumottava tilanne ratkaistiin sillä, että siirsin kuopioon lähtöäni seuraavaan junavuoroon eli neljäksi ja silti jäi vöiden kanssa kursittavaa coniin vaikka olen totaalisen onneton ompelemaan käsin (vaikka about kaikesta muusta käsin tekemisestä nautinkin). Koskakohan opin ottamaan cosplayn sellaiseksi tavaksi etten tee pukuja kiireessä johonkin tiettyyn tapahtumaan vaan huvikseni aina kun vain kerkeän ja se tuntuu hyvältä? Paljon jäi asioita mitä tahdon jälkeenpäin korjata, mutta sainpahan puvun sentään käyttökelpoiseen kuntoon.
Yksinäisen ja erittäin väsyneen neljän tunnin yöunihuuruisen junailun jälkeen selviydyin kuitenkin perille ja lattiamajoitukseen. Selviytyminen tässä tapauksessa oli todella kirjaimellista sillä mukanani ei suinkaan ollut vain pukulaukku ja perus matkalaukku käsikasseineen vaan tarvitsin lisäksi ilmapatjan ja käsipumpun.
Miksi sitä ajokorttiakaan ei ole? Yöllä sain vielä perkeloida lattiamajoituksessa viimeiset nepparit Kandan vyöhön.

Lauantai

Lähti liikkeelle peruukin stailauksella mutta Kanda pääsi kuin pääsikin päälle ja saimpa vielä pidettyä photoshoottia Juliuksen (Lavi) kanssa. Loput coniseurastamme eli Essi kuvausvastaavana ja Aho apulaisena. Ohjelmista tuli nähtyä osittain Spoonyn luentoa ja pukukilpailu. Päivä meni hirveän nopeasti ja pian jo lähdettiinkin vaihtamaan vaatteet ja syömään upeaan conipaikan lähellä olevaan kiinalaiseen missä oli enemmän vaihtoehtoja kuin olen yhdessäkään kiinalaisessa seisovassa pöydässä vielä toistaiseksi nähnyt ja hintakin oli kyllä hieman sen mukainen. Sieltä matka jatkui iltabileisiin ja pakko sanoa että yhtä hauskaa clubi/baari-iltaa minulla ei ole aijemmin ollutkaan. Musiikki oli kerrankin oikeasti hyvää eikä tarvinnut tuntea itseään kummajaiseksi saman henkisten ihmisten keskellä. Muistin taas että minä aivan oikeasti rakastan tanssimista vaikken olisi edes hyvä.

Sunnuntai

Se noh, vain meni. Kävimme katsomassa esityskisaa ja kaikki oli melkoisesti kisajärjestelyissä paremmin kuin lauantaina.  Peruukkini oli yön aikana mukavasti valahtanut mutta olin kaiken valmiiksisaamis hässäkän jäljiltä siinä olotilassa etten viitsinyt tuosta välittää, onneksi ehdittiin valokuvata edellispäivänä. Hieno loppuhuipennus kuitenkin varsinkin kärsineen peruukkini osalta oli se, että conista lähtiessämme alkoi sataa kaatamalla ja conialueella oli jo lähes tulva. Kaikkien pitäisi ihan sen kärsimyksen hauskuuden vuoksi päästä kokemaan joskus sateessajuoksu valtavan matkatavaramäärän kanssa. Onneksi asu oli sentään melko vedenpitävää tekonahkaa ja jalassa saappaat.

Täälläistä ryönää sitten tarttui taas conista mukaan. Niin ja pari mangaa myös.

Koska mihinkään blogimerkintään ei ole myöskään aijemmin sopinut niin tein löytöjä kiireviikolla kun piipahdin lastenkirpputorille samalla kun kävin kanttinauhaostoksilla. Kaikki yhteen 5e. Ja kyllä, feikkiponi, mutta kun siitä olisi kiva askarrella jotain hienoa~

Desussakin tuli oltua.

Tässä vihdoin se todellinen Desupäivitys, jota en ole aijemmin tohtinut pistää. Yrityksistäni huolimatta en ole itsestäni vielä saanut paljoa kuvia käsiini. Toivottavasti niitä vielä jälkeenpäin sikiää jostain, olin kuitenkin conissa kaikkina kolmena päivänä ja eri asussa!

Con meni omalta osaltani todella nappiin. Pukujen kanssa ei ollut kamalaa stressipaniikkikiirettä koska tein ainoastaan Eva-Beatricen propin ja pieniä korjauksia jo olemassa oleviin pukuihin. Voin myöntää ainoastaan panikoineeni pakkaamisen kanssa ja sen onnistuinkin jättämään todella pahasti viimetinkaan torstai-illalla, jolloin lähti suunta bussilla Turkuun kaverini Juliuksen aka Grandurian kera. Ilta tai paremmin yö menikin sitten pukupajatessa herran vielä kesken olevan Ordon Link-puvun kanssa.

Perjantaina herättiin muhkeiden about kolmen tunnin yöunien jälkeen saattamaan työmme päätökseen ja lähdettiin mukavalla kimppakyydillä kohti Lahtea. Perille päästiin ja no coneiltiin! Pukukisan ja päättäjäisten lisäksi en muissa ohjelmissa käynyt mutta ohjelmaa riitti silti ihan sekä vanhojen ja uusien tuttavuuksien muodossa. Sain onnekseni myös nukkua molemmat yöt eikä mitään valvomisen synnyttämää humalatilaa päässyt syntymään.

Ja niitä kuvia...

Kommentoikaahan jos tunnistatte itsenne ja varsinkin jos kuvan täällä olo haittaa.

Vielä kerran toverit...

...se viimeinen Frostbite-aiheinen postaus. Nimittäin nappasin minä muutamia kuviakin conissa, vaikken hirveän ahkera jaksanut kameran kanssa ollakkaan tällä kertaa. Ehkä taas joskus, kun olen helpommin asustautunut innostun enemmänkin valokuvailusta. Kuitenkin videoita on minusta ollut aina hauska tehdä ja olen joskus yhden convideon pistänytkin kasaan joskus aikaa sitten.

PS. jos jostain syystä ette tykkää, että kuvanne on täällä, niin kertokaahan siitä hetimiten. Samoin, jos itse olette kuvissa ja kaipaatte kuvaa itsellenne niin pyytämällä saa, tosin näitä täällä olevia minun editoimiani versioita minulla ei ole isompina.