My very own construction site

Kokonainen viikko ja risat on vierähtänyt nyt siitä kun pakkasin tavarani vanhempien ja muuttomiehen kanssa pakettiautoon ja lähdin kotipaikkakunnaltani. Jotkut tavaroistani löytyvät edelleen muuttolaatikoista kun taas jotkut ovat jo siististi löytäneet paikkansa.
Uusi koulu alkoi ja luokka ja koko koulun ilmapiiri on vaikuttanut leppoiselta ja innostavalta. Niinkin että välillä tulee sarjakuvalinjaa ikävä ihan vain siksi, että ilmassa saattaa olla jotain samaa?

Meillä on myös ehtinyt olemaan jo ensimmäiset "bileet" eli tutustumispicknick josta tosin jäi picnick pois koska satoi. Ja mainitsemisen arvoista tässä vielä se, että menin sinne yksin mutten todellakaan joutunut istumaan siellä yksin. Hyvin ilta lähti käyntiin täysin ennestään tuntemattomien ihmisten seurassakin (kumpa vaan olisin nopeampi oppimaan muistamaan nimiä).

Kämppäni on pieni kaksio noin kolmen kilometrin päässä keskustasta ja olen todella onnellinen, että onnistuin saaman tämän, kämpän mihin mahtuvat tavarani ja ei ole aivan hirveän ahdasta jos muutaman kaveria tulee joskus kylään. Vaikka välillä aamuisin jalalla tai pyörällä kouluun sotkiessani käykin mielessä, että olisi helppoa jos olisi lyhyempi matka.

Ps. ei herrajesses, teitä lukijoitahan on jo

50! Kiitos!

Vielä toiset saman verran niin sitten minun on kyllä jo pakko keksiä jotain speciaalia.

Kesämuste

Häh, mitä? Tämä blogihan kuroo hitautensa kiinni.

Conin jälkeen kesään on mahtunut yksi reissu opiston luokkakaverien kanssa Särkänniemeen, hiukan rannalla köllöttelyä, pari pihin ihmisen ale/kirpputorilöytöä ja hiukan suurempiakin asioita.

Opiskelut ovat alkamassa itse kullakin ja minulle selvisi vihdoinkin, että pääsin ammattikorkeakouluun opiskelemaan mediasisällön suunnittelua! Edessä on siis muutto melko kauas ja uusi asuntokin on katsottuna. Aiheesta tulee varmasti vielä myöhemmin enemmän. Tämä myös tarkoittaa sitä että pitkäaikainen kaveriporukka on jakautumassa entistä enemmän eri puolille Suomea. Haikeaa, mutta itse uskon siihen, ettei ystävyyttä ei määrittele matkat tai kuinka usein nähdään vaan se mitä on kun nähdään.

Heinäkuun aikana kävi myös niin, että yksi melko kauan vireillä ollut ajatus toteutui ja kävin Klaudialla neulottavana. Leima parani aivan moitteetta ja minusta tuntuu niinkuin se olisi ollut osa selkääni jo pidempääkin kuin alle kuukauden. Tarkoitus tosin olisi vielä täydentää tatuointia niin, että kuplat saisivat väriä ja ehkä lisäksi jotain pientä hienosäätöä.

Random kukkakuvat tässä päivityksessä ovat kotipihasta. Tämä on vanha huonekaktus joka päätti yllättäen ruveta kukkimaan.

..ja pakkohan minun on vielä esittellä eräs koiratapaus, jota kävin katsomassa pari päivää sitten. Hänen nimensä on Fifi ja hän on ystäväni Altsun koiravauvva. Tämä pieni karvapallo myös ihastui hirveästi sukkiini ja yritti melkein viedä toisen jalastani. :3

Animecon

Kyllä, tiedän että animecon meni jo lähes kuukausi sitten, mutta teen silti tämän päivityksen vaikka ihan vain teidän kiusaksenne.

Vaikka Kuopio on melkoisen kaukana animeconiin tuli lähdettyä, koska kesädesu jäi minulta tänävuonna välistä. Kuvia tuli otettua melko vähän ja itselläni ei taaskaan ollut omaa värikirjoa kummallisempaa puvustusta ellei sunnuntain Stitch-teemaista asuani aleta luokittelemaan cosplayksi, mitä se tuskin on.

Neljän hengen porukkamme majaili yönsä lattiamajoituksessa ja tänävuonna aiemmista kerroista viisastuneina otimme kunnolliset ilmapatjat mukaan. Suosittelen tätä lämpimästi kaikille lattiamajoittujille! Itse olen todennut patjanosien mukaan pakkaamisen on lähes mahdottomaksi ja makuualustat saattavat helposti olla melko kovia.

Conissa kävimme katsomassa molemmat cosplaykilpailut ja taas mieleeni jäi kaihertamaan huono omatunto omaa cosplayharrastustani kohtaan. Tahtoisin aktivoitua enemmän ja ehkä kokeilla kisaamistakin uudelleen. Traconiin olisikin tavoitteena saada viimein Tekkenin Alisa tehdyksi jos mahdollista ja lisäksi olla mukana suuressa Umineko no naku koro ni-ryhmässä.

Ehdottomaksi huippukohdaksi animeconista pitää jälleen sanoa iltabileet vaikka siellä ei juuri oman seurueen lisäksi tuttuja naamoja näkynyt niin musiikki oli hyvää ja rakastan sitä miten animeconin teema valtaa pienen clubin.

Paluumatka

Kaikesta kivasta huolimatta reissu ei mennyt aivan ruusuisesti. Päätimme ostaa liput hyvissä ajoin päivää ennen lähtöä autoomaatista. Kuopioon lähtiessä kaikki oli ok, mutta paluumatkalla huomasimme, että olimme vahingossa ostaneet paluuliput lähtöpäivälle. Kyseessä oli vielä viimeinen vaihtoyhteys joten pelotti päästäänkö sinä iltana lainkaan kotiin. Onneksi konduktöörit olivat koko kahden vaihdon junamatkan ymmärtäväisiä tukalaa tilannettamme kohtaan.